Rahoitus ja saatavuus

Taiteen perusopetuksen rahoitus nojaa valtionrahoitukseen, kunnallisten päättäjien tahtoon ja oppilasmaksuihin. Riittävä valtion ja kunnan rahoitus on edellytys kohtuullisille oppilasmaksuille ja kaikkien lasten yhdenvertaiselle osallistumismahdollisuudelle. Tällä hetkellä taiteen perusopetuksen tarjonnassa on suuria eroja maakuntien ja eri taidealojen välillä.

Vuonna 2012 taiteen perusopetuksen piirissä oli 126 000 lasta ja nuorta, 12 % maamme 2-19-vuotiaista. Taiteen perusopetuksen oppilaspaikat suhteessa lasten määrään vaihtelevat suuresti maakuntien välillä. Pienin osallistujien osuus on Pohjanmaalla (7,9 %), ja suurin se on Uudellamaalla ja Etelä-Savossa, missä oppilaspaikkoja riittää yli 15 prosentille ikäryhmän lapsista.

Epäsuhtaa tuo myös eri taidealojen opetuksen sijoittuminen valtakunnallisesti. Tällä hetkellä taiteen perusopetusta antaa 393 oppilatoista 251 kunnan alueella. Näistä ainoastaan musiikin opetusta oli tarjolla jokaisessa kunnassa.

Jotta Suomeen saataisiin yhä useammalle lapselle mahdollisuus osallistua laadukkaaseen ja pitkäjänteiseen taiteen perusopetukseen, tarvitaan ensisijaisesti korotus opetustuntikohtaisen taiteen perusopetuksen määrärahaan sekä kuntien kautta ohjautuvan valtionrahoituksen kohdistaminen korvamerkittynä taiteen perusopetukseen.

Sijoitus taidekasvatukseen kannattaa

Tutkimukset osoittavat kulttuurin ja taidekasvatuksen ehkäisevän tehokkaasti kuntien sosiaali- ja terveysmenoja. Kuntien tulisikin investoida lasten ja nuorten hyvinvointiin nykyistä enemmän. Taiteen perusopetuksen osuus kuntien kokonaismenoista on korkeimmillaankin alle 0,5 %. Kulttuuritoimen kustannukset kokonaisuudessaankin lohkaisevat vain 2,1–4,8 % kuntien taloudesta. Taideoppilaitosten ja taiteen perusopetukseen kohdistuu kuntien kulttuurimenoista keskimäärin 7,8 %. (Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa III, Suomen Kuntaliitto ja Cupore, 2014)

Tällä hetkellä 393 taiteen perusopetusta antavasta oppilaitoksesta vain 130 saa oppituntiperusteista valtionrahoitusta, ja ne jakautuvat taiteenaloittain seuraavasti:
89 musiikkiopistoa, 16 kuvataidekoulua, 12 tanssioppilaitosta,  viisi käsityökoulua, kolme teatterikoulua ja yksi arkkitehtuurikoulu sekä yksi sanataidekoulu.

Opetustuntiperusteisen rahoituksen ulkopuolelle jää 263 oppilaitosta. Ne voivat saada kotikuntansa välityksellä valtionosuutta kuntien peruspalveluihin. Kansalaisopistoissa (120 opistoa) annettavan taiteen perusopetuksen rahoituksena on vapaan sivistystyön valtionosuus. Lisäksi pieni määrä oppilaitoksia saa harkinnanvaraista valtionrahoitusta.

Valtionrahoitus taiteen perusopetukselle 2012:
- 77,3 milj. euroa opetustuntiperusteista valtionosuutta (130 oppilaitokselle)
- 7,0 milj. euroa asukaskohtaista valtionosuutta  (kuntien peruspalvelujen valtionosuus)
- 1,3 milj. euroa rahoituslain mukaisia avustuksia kehittämiseen ja käyttökustannuksiin
- 136 000 euroa harkinnanvaraisia avustuksia

Kohtuuhinnalla taideharrastus

Laki taiteen perusopetuksesta sallii kohtuullisten oppilasmaksujen perimisen osallistujilta. Lukukausimaksut ovat oleellinen rahoitusmuoto, jonka suuruuteen vaikuttaa oppilaitoksen saaman julkisen rahoituksen määrä. Valtion ja kuntien rahoitusta tulisi kehittää niin että kaikilla oppilaitoksilla olisi mahdollisuus myöntää maksuhuojennuksia, sisaralennuksia ja vapaaoppilaspaikkoja, jos perheessä on useita lapsia tai perheen tulot ovat alhaiset lyhyen tai pidemmän aikaa.

Tulee myös turvata kunnan sosiaalitoimen ja lastensuojelun mahdollisuudet tukea vähävaraisten lasten harrastusmahdollisuuksia. Tärkeää on lisäksi huomata, että taiteen perusopetukseen osallistutaan usein yli kuntarajojen. Kuntalaisten yhdenvertaisen aseman turvaamiseksi kunkin kunnan tulisi osallistua asukkaansa saaman oppilaspaikan rahoittamiseen seudullisessa oppilaitoksessa.

Haluatko tietää lisää? Lue myös Opetuksen järjestäjän muistilista ja/tai ota yhteyttä!